Kategoria: Tiedotteet

Yrittäjät uskovat irtisanomisperusteiden muuttamisen olevan avain parempiin työllistämismahdollisuuksiin. Verotuksen keventämistä peräänkuulutetaan pk-yritysten yleisten toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Tiedot käyvät ilmi tänään julkistetuista vuoden 2024 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen lisäkyselyn tuloksista, joita Turussa tuoreeltaan kommentoi myös hallituksen edustajana työministeri Arto Satonen.

Varsinais-Suomen Yrittäjien ja varsinaissuomalaisten osuuspankkien (OP Turun Seutu, OP Lounaismaa, OP Lounaisrannikko, OP Vakka-Auranmaan) tänään julkistamat Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen lisäkyselyn tulokset kertovat, että 43 prosenttia Maakuntaennusteen kyselyyn vastanneista varsinaissuomalaisista pk-yrittäjistä on sitä mieltä, että hallitusohjelman tärkein asia työllistämisen esteiden purkamiseksi on irtisanomisperusteiden muuttaminen siten, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi pelkkä asiallinen syy. Seuraavaksi tärkeimmiksi tekijöiksi nousevat työsopimusten teko määräaikaisina ilman erityistä perustetta sekä ensimmäisen sairauspoissaolopäivän muuttaminen omavastuupäiväksi.

– Verotuksen keventäminen nousee yrittäjien mielestä selvästi muita tärkeämmäksi pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamisessa. Myös joustavampien työmarkkinoiden kehittämistä, työllistämisen helpottamista ja työllistämisen esteiden purkamista pidetään tärkeinä. Hallituksen on syytä viedä työelämää ja kasvua tavoittelevat uudistukset maaliin määrätietoisesti. Toimille on yrittäjien tuki, sanoo Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter.

Tuloksia tuoreeltaan tänään Turussa järjestetyssä Varsinais-Suomi Kasvuun 2024 -seminaarissa kommentoi työministeri Arto Satonen.

– Varsinaissuomalaisten yrittäjien Maakuntaennustetta koskevaan kyselyyn antamat työelämän kehittämistä koskevat vastaukset korostavat hallituksen työelämäuudistusten tarpeellisuutta. Työelämän sääntelyn joustavoittaminen ja työllistämisen esteiden purkaminen ovat äärimmäisen tärkeitä toimia työllisyyden edistämiseksi sekä pk-yritysten kehitys- ja kasvumahdollisuuksien parantamiseksi, toteaa työministeri Arto Satonen.

Nyt julkaistuista tuloksista selviää myös, että yritysten valmistautuminen EU:n kestävyysraportointia koskevan direktiivin vaatimuksiin on vielä kesken.

– Vaikka moni yrittäjä pitää vastuullisuutta tärkeänä asiana ja kokee toimivansa vastuullisesti, ei pk-yrityksissä ole vielä havahduttu siihen, miten ensivaiheessa suuryrityksiä koskevat vaatimukset saattavat esimerkiksi hankintamenettelyjen tai toimitusketjujen kautta vaikuttaa kaikenkokoisiin yrityksiin. Vastuullisuuteen ja ESG-raportointiin liittyvät vaatimukset ja toisaalta mahdollisuudet kannattaa selvittää mahdollisimman pian oman liiketoiminnan näkökulmasta. Osuuspankit ja Yrittäjät tarjoavat myös oman asiantuntemuksensa näissä asioissa pk-yrittäjien käyttöön, kommentoi OP Turun Seudun toimitusjohtaja Petteri Rinne.

Maakuntaennusteen tänään julkistetuista tuloksista selviävät myös varsinaissuomalaisten pk-yrittäjien tärkeimpinä pitämät tavoitteet kesän europarlamenttivaaleissa. Selvästi tärkeimmäksi nousee sääntely-ympäristön helpottaminen. Kolmen tärkeimmän asian joukossa ovat myös enintään 30 päivän maksuaika kaikille laskuille ja pk-yritysrahoituksen kehittäminen.

Kaikkiin tänään julkistettuihin tuloksiin voi tutustua täältä.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Petteri Rinne, OP Turun Seutu, puhelin 050 384 6975
Toimitusjohtaja Hanna Munter, Varsinais-Suomen Yrittäjät, puhelin 044 296 9071

Vuoden 2024 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen tulosten perustella näyttää, että varsinaissuomalaiset yrittäjät odottavat alkaneesta vuodesta vain hieman viime vuotta parempaa. Vaikka talouden kasvuodotukset ovat viime vuoteen verrattuna edelleen maltillisia tai jopa laskeneet, on ilmassa hieman vähemmän pessimistisiä kasvuodotuksia kuin viime vuonna. Tuloksissa ilahduttavat aiempaa paremmat arviot yrittäjyysilmapiiristä sekä kunnan ja yrittäjien välisestä yhteistyöstä.

Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen kyselyn vastaukset kerättiin vuoden 2023 lopussa, marras-joulukuun vaihteessa. Maakuntaennusteen talouden kasvuodotuksia tarkastellaan vuosittain neljällä eri mittarilla eli liikevaihto-odotusten, kannattavuusodotusten, henkilöstön määrän odotusten ja investointiaikeiden kautta. Tänä vuonna yrittäjät näkevät talouden kasvuodotukset hieman viimevuotista parempina kaikilla muilla mittareilla mitattuna, mutta henkilöstön määrän kasvuodotukset laskivat edelleen aavistuksen viime vuodesta. Vielä viime vuonna kaikki talouden kasvuodotukset olivat jyrkässä laskussa.

Liikevaihto-odotuksia kuvaava saldoluku* on tänä vuonna 5 (muutos viime vuodesta +2 yksikköä), kannattavuusodotusten saldoluku on -5 (muutos viime vuodesta +9 yksikköä), henkilöstön määrän odotusten saldoluku on 4 (muutos viime vuodesta -2 yksikköä) ja investointiaikeiden saldoluku on -10 (muutos viime vuodesta +3 yksikköä).

– Viime vuonna koettiin jyrkkä lasku yrittäjien talousodotuksissa ja yrittäjien odotukset ovat edelleen vaatimattomalla tasolla, joskin hieman positiivisempia kuin vuotta aikaisemmin. Kyselyn vastauksista on tällä kertaa vaikeaa löytää yrityskenttää yhtenäisesti kuvaavaa punaista lankaa, mutta ainakin isomman pään yritysten tilannetta voidaan pitää edelleen vakaana ja paikoitellen odotuksia hyvinäkin, kertoo OP Turun Seudun toimitusjohtaja Petteri Rinne.

Vaikka henkilöstön määrän kasvuodotuksissa on nähtävissä tänä vuonna edelleen pieni lasku, Maakuntaennusteen tulosten pohjalta voidaan ennakoida, että Varsinais-Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten jäsenyritykset luovat edelleen vuoden 2024 aikana jopa yli 4 100 uutta työpaikkaa. Huomionarvoista henkilöstöodotuksissa on myös, että henkilöstön määrän kasvuodotukset ovat edelleen Maakuntaennusteen historian keskimääräisten kasvuodotusten tuntumassa.

Maakuntaennusteen tulokset kertovat, että sekä yrittäjyysilmapiiri että kunnan ja yritysten välinen yhteistyö arvioidaan viimevuotista paremmaksi koko maakunnassa, kun yrittäjyysilmapiiriä mittaavassa saldoluvussa 57 on 10 yksikön nousu viime vuodesta sekä kunnan ja yrittäjien välistä yhteistyötä mittaavassa saldoluvussa 38 on 8 yksikön parannus viime vuodesta. Paras seutukunta sekä yrittäjyysilmapiiriltään että kunnan ja yritysten välisessä yhteistyöarviossa on Loimaan seutu. Parhaaksi kunnaksi sekä yrittäjyysilmapiiriltään että kunnan ja yritysten välisen yhteistyön osalta on arvioitu Lieto.

– Yrittäjyyden merkitys kunnan elinvoimalle tunnistetaan alueemme kunnissa. Keskusteluja ja yhteistyötä kuntien ja yrittäjäjärjestön välillä on viime vuosina aktiivisesti tiivistetty. Kunnissa on kuunneltu yrittäjiä ja tehty konkreettisia toimenpiteitä yrittäjien toimintaympäristön kehittämiseksi. Tämä alkaa nyt näkyä Maakuntaennusteessa annetuissa arvioissa. Arviot yrittäjyysilmapiiristä ja kunnan ja yrittäjien välisestä yhteistyöstä ovat parantuneet kaikissa seutukunnissa ja lähes kaikissa kunnissa, kertoo Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter.

Talouden kasvuodotusten tarkastelu seutukuntakohtaisesti osoittaa niin ikään, että talouden kasvuodotukset ovat parantuneet useissa seutukunnissa. Myönteisimmissä talouden kasvuodotuksissa uuteen vuoteen suuntaavat turunmaalaiset yrittäjät. Turunmaa on ainoa seutukunta, jossa kaikki talouden kasvuodotuksia kuvaavat saldoluvut ovat plussalla eli yrittäjien kasvuodotukset ovat optimistisia.

Toimialakohtainen vertailu osoittaa, että toimialojen välisissä talouden kasvuodotuksissa on tänä vuonna suuria eroja. Erityisen myönteisissä talouden kasvuodotuksissa olevan tietotekniikka-alan lisäksi myönteiseen kasvuun uskotaan myös maa-, kala- ja riistataloudessa kannattavuusodotuksia lukuun ottamatta sekä palvelualoilla investointiaikeita lukuun ottamatta. Kaupan alalla kaikki talouden kasvuodotukset ovat parantuneet merkittävästi, vaikka kannattavuusodotukset ja investointiaikeet ovat edelleen miinuksella. Kasvuodotukset ovat heikoimmat rakennusalalla ja kuljetusalalla toimivilla yrityksillä. Molemmilla aloilla kaikki talouden kasvuodotuksia kuvaavat saldoluvut ovat miinuksella.

Maakuntaennusteen tulokset osoittavat myös, että vain kolmannes vastanneista yrittäjistä kokee, että korkojen nousulla on ollut vaikutusta hänen edustamansa yrityksen toimintaan. Investointinsa yrittäjät arvioivat hoitavansa pääosin yrityksen omalla tulorahoituksella tai tulorahoituksen ja lainarahan yhdistelmällä. Lainarahaa haetaan yleisimmin pankista ja todennäköisimmin osuuspankista, kun puolet vastaajista kertoo osuuspankin ensisijaiseksi pankkikumppanikseen.

Maakuntaennusteessa tarkasteltiin tänä vuonna myös hyvinvointialueiden vaikutusta varsinaissuomalaisiin yrityksiin. Tulosten perustella hyvinvointialueiden toimintaa pystyy liiketoiminnassaan hyödyntämään hyvin harva varsinaissuomalainen pk-yritys.

Tutustu vuoden 2024 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen e-julkaisuun ja www.maakuntaennuste.fi

*Maakuntaennusteessa on tulosten esittämisessä käytetty prosenttiosuuksien ja niiden muutosten lisäksi saldolukuja. Saldoluku saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Saldoluku voi vaihdella -100 ja +100 välillä. Positiivinen saldoluku tarkoittaa optimistista ja negatiivinen saldoluku pessimististä talousnäkymää.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Petteri Rinne, OP Turun Seutu, puhelin 050 384 6975
Toimitusjohtaja Hanna Munter, Varsinais-Suomen Yrittäjät, puhelin 044 296 9071

Varsinais-Suomen Maakuntaennuste laadittiin tänä vuonna 31. kerran. Vuoden 2024 Maakuntaennusteen pohjana oleva kysely tehtiin 20.11.–4.12.2023 Internet-kyselynä suomen ja ruotsin kielillä. Kysely lähetettiin Varsinais-Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten 6 618 jäsenelle. Heistä 10,4 prosenttia eli 685 yrittäjää vastasi kyselyyn. Yrittäjien aktiivinen osallistuminen tutkimukseen tekee Varsinais-Suomen Maakuntaennusteesta maamme pitkäaikaisimman, kattavimman ja luotettavimman alueellisen suhdannebarometrin. www.maakuntaennuste.fi

Vuoden 2023 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen lisäkyselyn tulokset kertovat varsinaissuomalaisten yrittäjien odotuksista seuraavaa hallitusta kohtaan. Lisäkysely paljastaa myös, että suurimman osuuden yrittäjien äänistä saa kokoomus.

Maakuntaennusteen perustella varsinaissuomalaisten yrittäjien mielestä seuraavan hallituksen tärkein tehtävä pk-yritysten kasvun ja toimintaedellytysten turvaamiseksi on energian ja muiden tuotannontekijöiden hinnan nousun hillitseminen. Vastaajista lähes joka kolmas pitää sitä tulevan hallituksen tärkeimpänä tehtävänä. Verotuksen kannustavuuden lisääminen nousee yrittäjien odotuksissa toiseksi tärkeimmäksi tehtäväksi ja työllistämisen helpottaminen kolmanneksi tärkeimmäksi.

– Yrittäjät haluavat vakaan toimintaympäristön. Siksi tulevalta hallitukselta peräänkuulutetaan energian hinnan ja inflaation hillitsemistä.  Jotta yrittäjä voi keskittyä luomaan elinvoimaa ja kasvua, hän tarvitsee myös muun muassa vakaan ja kilpailukykyisen verotuksen sekä osaavaa työvoimaa, kommentoi Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter Maakuntaennusteen lisäkyselyn tuloksia.

Varsinaissuomalaisilta yrittäjiltä kysyttiin myös, mitä julkisia tukia he kannattavat pk-yritysten toiminnan tukemiseksi. Yrittäjien mielestä investointi- ja kehittämistuet, yleinen arvonlisäveron alentaminen sekä suurempien verovähennysoikeuksien käyttöönotto olisivat kannatettavimpia julkisia toimia pk-yritysten toiminnan tukemiseksi. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 15 prosenttia ei kannata mitään julkisia tukia.

– Investointi- ja kehittämistuet voisivat olla yksi keino, jolla julkisin varoin edistetään yrittäjien investointiaktiivisuutta ja siten myös talouden kasvuedellytyksiä tulevaisuudessa, arvioi OP Turun Seudun toimitusjohtaja Petteri Rinne.

Jos varsinaissuomalaiset yrittäjät saisivat päättää, seuraavaa hallitusta johtaisi kokoomuksen Petteri Orpo. Hän nousi kyselyssä yrittäjien seuraavaksi pääministerisuosikiksi, kun 43 prosenttia vastaajista pitää Orpoa omana suosikkinaan seuraavaksi pääministeriksi. Kysely kertoo myös, että noin viidennes vastaajista ei osaa vielä kertoa omaa pääministerisuosikkiaan. Maakuntaennusteeseen vastanneista yrittäjistä 44 prosenttia aikoo äänestää vaaleissa kokoomusta, mutta niin ikään viidennes etsii edelleen itselleen sopivaa puoluetta.

– Moni yrittäjä empii vielä äänestyspäätöstään. Puolueilta kaivataan nyt selkeää viestiä siitä, miten ne parantaisivat yrittämisen olosuhteita, jotta suomalaiset yritykset pystyvät luomaan kipeästi kaivattua kasvua, työpaikkoja ja verotuloja, Hanna Munter sanoo.

Tutustu vuoden 2023 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen e-julkaisuun ja www.maakuntaennuste.fi

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Petteri Rinne, OP Turun Seutu, puhelin 050 384 6975
Toimitusjohtaja Hanna Munter, Varsinais-Suomen Yrittäjät, puhelin 044 296 9071

Varsinais-Suomen Maakuntaennuste laadittiin tänä vuonna 30. kerran. Vuoden 2023 Maakuntaennusteen pohjana oleva kysely tehtiin 15.–30.11.2022 Internet-kyselynä suomen ja ruotsin kielillä. Kysely lähetettiin Varsinais-Suomen Yrittäjien niille 6 993 jäsenelle, jotka ovat antaneet sähköpostiosoitteensa Varsinais-Suomen Yrittäjien käyttöön. Heistä 11 prosenttia eli 767 yrittäjää vastasi kyselyyn. Yrittäjien aktiivinen osallistuminen tutkimukseen tekee Varsinais-Suomen Maakuntaennusteesta maamme kattavimman ja luotettavimman alueellisen suhdannebarometrin. www.maakuntaennuste.fi

Epävarmuus heijastuu tänä vuonna voimakkaasti varsinaissuomalaisten yrittäjien kasvuodotuksissa. Maakuntaennusteen 30-vuotisen historian aikana talouden kasvuodotukset ovat tänä vuonna paikoitellen ennätysalhaalla. Henkilöstön määrän odotuksissa ja uusien työpaikkojen syntymisessä voidaan kuitenkin nähdä pieniä optimismin pilkahduksia.

Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen pohjana oleva kysely toteutettiin marraskuussa, jolloin yrittäjien toimintaympäristöä leimasi suuri epävarmuus. Suurimmaksi yksittäiseksi huolenaiheeksi varsinaissuomalaiset yrittäjät nostivat Maakuntaennusteen kyselyssä yleisen hintatason nousun. Euroopan epävakaa turvallisuustilanne on lisännyt niin ikään yrittäjien epävarmuutta ja vähentänyt liiketoimintaa.

Maakuntaennusteen talouden kasvuodotuksia tarkastellaan vuosittain neljän eri mittarin kautta. Tänä vuonna kaikki talousodotukset laskivat merkittävästi viime vuodesta ja ensimmäisen koronavuoden jälkeen, vuoden 2022 Maakuntaennusteessa, koettu nousupiikki on kääntynyt merkittävään laskuun. Liikevaihto-odotuksia kuvaava saldoluku* on 3 (muutos viime vuodesta -29 yksikköä), kannattavuusodotusten saldoluku on -14 (muutos viime vuodesta -35 yksikköä), henkilöstön määrän odotusten saldoluku on 6 (muutos viime vuodesta -9 yksikköä) ja investointiaikeiden saldoluku on -13 (muutos viime vuodesta -18 yksikköä). Saldoluvuissa näkyy kasvua ennakoivien osuuden putoaminen ja laskua ennakoivien osuuden kasvu viime vuoteen verrattuna. Niiden yrittäjien osuus, jotka ennakoivat taloutensa säilyvän ennallaan, on suunnilleen sama kuin viime vuonna.

– Yleinen Euroopan turvallisuustilanne ja yhteiskunnalliset ja taloudelliset epävarmuustekijät vaikuttavat tällä hetkellä merkittävällä tavalla yrittäjien toimintaympäristöön. On tästä syystä ymmärrettävää, että yrittäjien kasvuodotukset eivät ole tänä vuonna yhtä korkealla kuin monena vuonna aiemmin. Kannattaa kuitenkin lukujen valossa kiinnittää huomiota myös niiden yritysten määrään, jotka ennakoivat kasvua ja jotka ennakoivat taloustilanteensa pysyvän ennallaan, kommentoi Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter Maakuntaennusteen tuloksia.

Vaikka yrittäjät ennakoivat taloutensa heikkenevän, se ei heijastu yhtä voimakkaasti henkilöstön määrän odotuksiin kuin muihin talousodotuksiin. Uusia työpaikkoja voidaankin tänä vuonna ennakoida syntyvän edelleen tuhansia Varsinais-Suomen Yrittäjien jäsenyrityksissä.

– Kasvuodotuksissa edellinen vastaavanlainen romahdus nähtiin finanssikriisin aikana toteutetuissa vuosien 2009 ja 2010 Maakuntaennusteissa. Monet Maakuntaennusteessakin esiin nousseet epävarmuustekijät, kuten energianhinnan ja korkojen nousu samoin kuin taantuman suuri todennäköisyys ovat osaltaan laskeneet yrittäjien kasvuodotuksia ja erityisesti kaikkien aikojen alhaisimmalle tasolle painuneita investointiaikeita. Yrittäjien halu pitää kiinni omasta henkilöstöstään ja jopa kasvattaa sitä, osoittaa kuitenkin, että osaavalle henkilöstölle on edelleen tarvetta, arvioi OP Turun Seudun toimitusjohtaja Petteri Rinne.

Seutukuntakohtainen vertailu osoittaa, että optimistisimmin tulevan vuoden talouden kehitykseen suhtautuvat turunmaalaiset yrittäjät ja synkimmiltä odotukset näyttävät Loimaan seudulla. Turun alueen kunnista varsin toiveikkaissa talousodotuksissa ovat naantalilaiset yrittäjät, vaikka kannattavuuden kasvuodotukset ovat negatiivisia myös Naantalissa. Raision henkilöstön määrän odotusten ja investointiaikeiden saldoluvut ovat tämän vuoden Maakuntaennusteen ainoat kunta- ja seutukuntakohtaisia talousodotuksia mittaavat saldoluvut, jotka ovat parantuneet viime vuodesta. Luottavaisimmin uuteen vuoteen lähtevät tietotekniikka-alalla toimivat yritykset, kun investointiaikeita lukuun ottamatta kaikki muut saldoluvut ovat ainoana toimialana positiivisia.

Koko maakunnan tasolla tarkasteluna yrittäjät arvioivat sekä kunnan yrittäjyysilmapiirin että kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön säilyneen yhtä hyvänä kuin viime vuonna. Seutukunta- ja kuntakohtainen tarkastelu nostaa esille kuitenkin merkittäviä eroja. Parhaaksi yrittäjyysilmapiiri on arvioitu Turun seudulla ja parhaana kunnan ja yritysten välistä yhteistyötä pidetään Loimaan seudulla. Eniten yrittäjyysilmapiirin sekä kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön arvioidaan parantuneen Loimaan seudulla. Parhaaksi sekä yrittäjyysilmapiiriltään että kunnan ja yritysten välisen yhteistyön sujuvuudessa on arvioitu tänä vuonna Naantali.

Maakuntaennusteessa yrittäjät arvioivat vuosittain myös pankki- ja vakuutusyhtiöasiointiaan. Yrittäjien käyttämät pankki- ja vakuutusyhtiökumppanit sekä palvelulta odotettavat tekijät ovat pitkälle samoja kuin viime vuonna, mutta verkko- ja mobiilipalvelujen merkitys korostuu vuosi vuodelta. Yrittäjien tärkein pankkikumppani on Osuuspankki. Eniten yrittäjät arvostavat sekä pankki- että vakuutusyhtiöpalveluissa henkilökohtaisen palvelun laatua.

Euroopan keskuspankin ohjauskorkojen nousua ennakoi peräti noin 80 prosenttia vastaajista. Valtaosa yrittäjistä ennakoi myös talouden taantumaa, kun seitsemän yrittäjää kymmenestä pitää taantuman todennäköisyyttä korkeana tai erittäin korkeana. Tämä ja investointiaikeiden merkittävä lasku heijastuvat myös yrittäjien ulkoisen rahoituksen tarpeeseen, joka on laskenut hieman viime vuodesta. Pankkiluoton suosio on kuitenkin kasvanut jonkin verran niiden keskuudessa, jotka tarvitsevat ulkoista rahoitusta.

Tutustu vuoden 2023 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen e-julkaisuun ja www.maakuntaennuste.fi

*Maakuntaennusteessa on tulosten esittämisessä käytetty prosenttiosuuksien ja niiden muutosten lisäksi saldolukuja. Saldoluku saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Saldoluku voi vaihdella
-100 ja +100 välillä. Positiivinen saldoluku tarkoittaa optimistista ja negatiivinen saldoluku pessimististä talousnäkymää.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Petteri Rinne, OP Turun Seutu, puhelin 050 384 6975
Toimitusjohtaja Hanna Munter, Varsinais-Suomen Yrittäjät, puhelin 044 296 9071

Varsinais-Suomen Maakuntaennuste laadittiin tänä vuonna 30. kerran. Vuoden 2023 Maakuntaennusteen pohjana oleva kysely tehtiin 15.–30.11.2022 Internet-kyselynä suomen ja ruotsin kielillä. Kysely lähetettiin Varsinais-Suomen Yrittäjien niille 6 993 jäsenelle, jotka ovat antaneet sähköpostiosoitteensa Varsinais-Suomen Yrittäjien käyttöön. Heistä 11 prosenttia eli 767 yrittäjää vastasi kyselyyn. Yrittäjien aktiivinen osallistuminen tutkimukseen tekee Varsinais-Suomen Maakuntaennusteesta maamme kattavimman ja luotettavimman alueellisen suhdannebarometrin. www.maakuntaennuste.fi

Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen aiemmin julkistamattomista tuloksista selviää, että osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät kysymykset ovat keskeinen haaste yritysten tavoitellessa kasvua ja kilpailukykyä. Marraskuun puolivälissä tehdyn kyselyn tulokset kertovat, että yrittäjien on erittäin vaikea löytää osaavaa työvoimaa. Maakuntaennusteen nyt julkistetuista tuloksista ja Varsinais-Suomen kasvumahdollisuuksista keskusteltiin tänään järjestetyssä Varsinais-Suomi Kasvuun 2022 -seminaarissa.

Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Osuuspankkien alkuvuodesta julkaiseman vuoden 2022 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen tulokset osoittivat, että varsinaissuomalaiset yrittäjät lähtevät alkavaan vuoteen erittäin toiveikkaissa tunnelmissa. Maakuntaennusteen aiemmin julkaisemattomat tulokset osoittavat kuitenkin, että pullonkaulaksi myönteiselle talouskehitykselle saattaa aiheutua osaavan työvoiman saatavuus.

– Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen vastausten perusteella työmarkkinoiden kehitykseen liittyvä merkittävin yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa yritysten kasvuun ja kilpailukykyyn, on osaavan työvoiman saatavuus, kertoo Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter.

Reilu viidennes vuoden 2022 Maakuntaennusteeseen vastanneista yrityksistä arvioi osaavan työvoiman saatavuuden heikentävän oman yrityksen kasvua ja kilpailukykyä. Samalla kuitenkin joka neljäs yritys arvioi, ettei työmarkkinoiden kehityksessä ole mitään tekijää, mikä olisi este kasvulle ja kilpailukyvylle. Yrittäjät näkevät myös, että työvoiman kustannusten nousu vaikuttaa kielteisesti kasvuun ja kilpailukykyyn, kun taas paikallisen sopimisen lisääntymisen arvioidaan vaikuttavan myönteisesti kasvuun ja kilpailukykyyn.

Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen vastaukset kertovat, että osaavaa työvoimaa on erittäin vaikea löytää. Kyselyyn vastanneista 39 prosenttia arvioi tämän olevan suurin haaste työvoiman saatavuuteen liittyen. Samalla kuitenkin joka neljäs vastaaja ilmoittaa, ettei hänen edustamansa yritys ole kokenut haasteita työvoiman saatavuudessa.

– Sosiaaliturvan uudistaminen siten, että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavin vaihtoehto, on varsinaissuomalaisten yritysten mielestä selvästi kaikkein tärkein asia työvoiman saatavuuden parantamiseksi, kertoo OP Turun Seudun toimitusjohtaja Petteri Rinne.

Seuraavaksi tärkeimpinä tekijöinä työvoiman saatavuuden parantamisessa nousevat kevytyrittäjyyden kannustimien lisääminen ja ihmisten kannustaminen ammatinvaihtoon aloille, joilla on työvoimapulaa. Myös työperäisen maahanmuuton helpottaminen, koulutuspoliittiset toimet sekä ihmisten kouluttaminen aiempaa enemmän myös julkisilla varoilla saavat pienen kannatuksen työvoiman saatavuutta parantavina toimina.

Tutustu vuoden 2022 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen e-julkaisuun

Tutustu 28.2.2022 julkistettuihin vuoden 2022 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen lisäkysymyksiin

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Petteri Rinne, OP Turun Seutu, puhelin 050 384 6975
Toimitusjohtaja Hanna Munter, Varsinais-Suomen Yrittäjät, puhelin 044 296 907

Yrittäjien talousodotukset ovat tulleet rakettimaisesti ylöspäin viime vuodesta Maakuntaennusteessa käytetyillä kasvun mittareilla – liikevaihto-, kannattavuus- ja henkilöstön määrän odotukset sekä investointiaikeet. Vuodesta 2019 lähtien laskussa olleet talousodotukset ovat kääntyneet merkittävään nousuun erityisesti viime vuodesta, joka oli talousodotuksiltaan ennätysalhainen. Korona on vaikuttanut varsinaissuomalaisten yritysten liiketoimintaan ja toimintatapoihin varsin maltillisesti Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen tulosten perusteella.

Varsinaissuomalaisten yrittäjien talousodotukset ovat tänä vuonna pääosin korkeammat kuin ennen koronaa. Vain investointiaikeissa ollaan samalla tasolla kuin vuoden 2020 Maakuntaennusteessa.

– Näyttää siltä, että varsinaissuomalaiset yrittäjät uskovat viime vuodeksi ennakoimiensa huonojen aikojen olevan ohi ja yrittäjät ovat löytäneet uuden vaihteen viime vuoden synkistä tunnelmista. Vaikka koronatilanteen aiheuttama epävarmuus jatkuu, talousodotukset näyttävät kääntyneen nousuun ja yrittäjien talousodotukset vuodelle 2022 ovat erittäin toiveikkaita, kommentoi OP Turun Seudun toimitusjohtaja Petteri Rinne vuoden 2022 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen tuloksia.

Liikevaihto-odotusten saldoluku on tänä vuonna 32, kannattavuusodotusten saldoluku on 21, henkilöstön määrän odotusten saldoluku on 15 ja investointiaikeiden saldoluku on 5. Saldoluvut ovat nousseet viime vuodesta kaksinumeroisilla kasvuluvuilla.

– Yrittäjät ennakoivat erityisesti uusien työpaikkojen määrän kasvavan ja henkilöstön määrän kasvuodotukset ovat toiseksi korkeimmat koko Maakuntaennusteen historian aikana. Edellisen kerran näin korkeita henkilöstön määrän kasvuodotuksia nähtiin vuosina 2007 ja 2008, vahvistaa Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter.

Kasvu ulottuu kaikkiin seutukuntiin ja eri toimialoille

Myös kaikkien viiden seutukunnan liikevaihto-odotukset, kannattavuusodotukset ja henkilöstön määrän odotukset ovat tänä vuonna niin ikään merkittävässä nousussa, kun suunta oli viime vuonna täysin päinvastainen. Investointiaikeet ovat tänä vuonna kaksijakoiset seutukuntakohtaisessa vertailussa. Turunmaalla, Turun seudulla ja Vakka-Suomessa investointien kokonaismäärän voidaan odottaa kasvavan, kun Salon seudulla ja Loimaan seudulla investointien kokonaismäärä ei Maakuntaennusteen kyselyn perusteella kasva, vaikka tilanne on toiveikkaampi kuin viime vuonna.

Myös toimialakohtainen vertailu ja yritysten vertailu eri yrityskokoluokissa luo valoisan kuvan alkaneeseen vuoteen. Eri toimialojen talousodotukset ovat viimevuotista korkeammalla pois lukien maa-, kala- ja riistatalouden kannattavuusodotukset. Myös eri yrityskokoluokkia vertailtaessa talousodotukset ovat nousseet viime vuodesta. Selvästi toiveikkaimpia talousodotuksissaan ovat yli 50 henkilöä työllistävät yritykset sekä yritykset, joiden liikevaihto on 2–4,99 miljoonaa euroa.

Vuonna 2022 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteeseen vastanneet yrittäjät ennakoivat luovansa keskimäärin 718 uutta työpaikkaa. Kun tämä suhteutetaan kaikkiin Varsinais-Suomen Yrittäjien jäsenyrityksiin tarkoittaa tämä, että uusia työpaikkoja voi syntyä tänäkin vuonna yrittäjien jäsenyrityksissä lähes 7 000. Arvio uusien työpaikkojen syntymisestä on ennätyskorkealla, mikä vahvistaa entisestään varsinaissuomalaisten pk-yritysten ja Varsinais-Suomen Yrittäjien jäsenyritysten roolia maakunnan talouskasvun vauhdittamisessa ja uusien työpaikkojen luomisessa.

Pankki on yrittäjälle tärkeä kumppani

Maakuntaennusteen tulokset osoittavat, että pankkiluotto on yrittäjälle tärkein rahoitusmuoto silloin, kun yrityksellä on tarve ulkoiselle rahoitukselle. Investointinsa yrittäjät pyrkivät kuitenkin hoitamaan pääosin tulorahoituksella tai tulorahoituksen ja lainarahan yhdistelmällä. Osuuspankilla on vankka asema tärkeimpänä yrittäjäpankkina Varsinais-Suomessa. Yrittäjät arvostavat aiempien vuosien tapaan henkilökohtaisen palvelun laatua eniten, kun he valitsevat pankkia tai vahinkovakuutusyhtiötä kumppanikseen.

Yrittäjäystävällisin kunta valikoitui vanhojen tuttujen joukosta

Varsinais-Suomen yrittäjyysilmapiiri on aavistuksen korkeammalla kuin viime vuonna. Seutukuntien vertailussa yrittäjyysilmapiiriarviot ovat niin ikään nousseet viime vuodesta kaikissa muissa seutukunnissa paitsi Loimaan seudulla ja Vakka-Suomessa. Kunnan ja yritysten välinen yhteistyö on myös arvioitu paremmaksi kuin viime vuonna koko maakunnassa ja kaikissa muissa seutukunnissa paitsi Turun seudulla.

Viiden kärki yrittäjyysilmapiiriarvioissa on tänä vuonna Lieto, Naantali, Kaarina, Paimio ja Salo. Yrittäjien ja kunnan välinen yhteistyö on arvioitu parhaimmaksi Naantalissa ja viiden kärjessä ovat lisäksi Lieto, Paimio, Kaarina ja Salo. Eniten kunnan ja yritysten välisen yhteistyön on arvioitu parantuneen Paraisilla.

Koronasta huolimatta moni näkee madollisuuksia myös kasvulle

Varsinaissuomalaisista yrittäjistä noin joka kolmas kertoo, että koronan merkittävin vaikutus yrityksen liiketoimintaan oli liiketoiminnan pieneneminen. Noin joka viidennellä yrityksellä merkittävin vaikutus oli liiketoiminnan kasvu. Vajaa kolmannes vastaajista kertoo, ettei korona muuttanut mitenkään hänen yrityksensä liiketoimintaa. Merkittävimmäksi kasvun esteeksi pandemian jälkeen nousee työvoiman saatavuus, jota pitää suurimpana kasvun esteenä noin joka viides vastaaja.

– Huomioitavaa on, että tämänhetkisen pandemiatilanteen ja omikronvariantin aiheuttamat muutokset eivät näy tuloksissa ja uusilla rajoituksilla voi olla aiempaa kovempia vaikutuksia jäsenyrityksiimme, sanoo Hanna Munter.

Noin puolet Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen vastaajista kertoo, että korona ei muuttanut yrityksen toimintatapoja tai käytäntöjä pysyvästi. Merkittävimmät muutokset toimintatapoihin ovat olleet matkustamisen pysyvä väheneminen ja etätyön lisääntyminen.

Tutustu vuoden 2022 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen e-julkaisuun

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Petteri Rinne, OP Turun Seutu, puhelin 050 384 6975
Toimitusjohtaja Hanna Munter, Varsinais-Suomen Yrittäjät, puhelin 044 296 9071

Varsinais-Suomen Maakuntaennuste laadittiin tänä vuonna 29. kerran. Vuoden 2022 Maakuntaennusteen pohjana oleva kysely tehtiin 1.−15.11.2021 Internet-kyselynä suomen ja ruotsin kielillä. Kysely lähetettiin Varsinais-Suomen Yrittäjien niille 7.336 jäsenelle, jotka ovat antaneet sähköpostiosoitteensa Varsinais-Suomen Yrittäjien käyttöön. Heistä 10,7 prosenttia eli 786 yrittäjää vastasi kyselyyn. Yrittäjien aktiivinen osallistuminen tutkimukseen tekee Varsinais-Suomen Maakuntaennusteesta maamme kattavimman ja luotettavimman alueellisen suhdannebarometrin. www.maakuntaennuste.fi

Vuoden 2021 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen lisäkyselyn mukaan yrittäjät uskovat arvonlisäveron tilapäisen alentamisen olevan paras taloutta elvyttävä toimi. Tulevilta kuntapäättäjiltä yrittäjät peräänkuuluttavat yhteistyön lisäämistä kunnan ja yrittäjien välillä. Vajaa kymmenen prosenttia yrittäjistä olisi itse valmis lähtemään kuntavaaliehdokkaaksi. Yli kolmannes yrittäjistä uskoo liiketoimintansa olevan ennallaan kymmenen vuoden kuluttua samalla, kun reilu viidennes arvioi yritystoimintansa loppuneen.

Maakuntaennusteen kyselyn tulosten perusteella varsinaissuomalaiset yrittäjät odottavat Suomen hallitukselta taloutta elvyttävinä toimina ensisijaisesti arvonlisäveron ja työnantajamaksujen tilapäistä alentamista, kotitalousvähennyksen korotusta ja mahdollisuuksien lisäämistä työpaikkakohtaiseen sopimiseen. Tärkeimmäksi tekijäksi nousee arvonlisäveron tilapäinen alentaminen. Yritystukien lisääminen, infrastruktuuri-investoinnit ja osaamisen vahvistaminen nähdään selvästi vähemmän taloutta elvyttävinä toimina. Yrittäjät antavat hallituksen toiminnalle kouluarvosanan 7.

Seuraavan valtuustokauden tärkeimmäksi yrittäjyyteen liittyväksi asiaksi varsinaissuomalaiset yrittäjät nostavat kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön, jota tärkeimpänä yrittäjyyteen liittyvänä tekijänä pitää joka neljäs yrittäjä. Kolme seuraavaksi tärkeintä asiaa ovat yrityspalveluiden yleinen sujuvoittaminen (14 prosenttia vastaajista), lupa-asioiden sujuvoittaminen (13 prosenttia yrittäjistä) ja tasaväkisinä yrittäjyyskasvatus kouluissa ja oppilaitoksissa sekä julkisten hankintojen kehittäminen, joita molempia pitää yrittäjyyteen liittyvänä tärkeimpänä tulevan valtuustokauden asiana 11 prosenttia yrittäjistä. Yrittäjistä 45 prosenttia pitää kuntien kilpailutuskäytäntöjä vähintään hyvinä ja 55 prosenttia melko huonoina tai sitä heikompina.

– Tarvitsemme valtuustoihin yrittäjätaustaisia päättäjiä. Yrittäjillä on ymmärrystä ja osaamista siinä, miten yksityisten yritysten toimintaedellytyksiä kunnassa kehitetään. Vain yritykset luovat kuntiin työtä, verotuloja ja näin elinvoimaa, mikä on esimerkiksi palvelujen säilymisen kannalta elintärkeää, sanoo Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter.

Maakuntaennusteen kyselyn perusteella vajaa joka kymmenes (7 prosenttia) kyselyyn vastannut yrittäjä on kiinnostunut ehdokkuudesta kuntavaaleissa. Kuntavaaliehdokkuudesta kiinnostuneista 26 prosenttia sanoo olevansa kiinnostunut ehdokkuudesta kokoomuksessa, 17 prosenttia keskustassa ja 11 prosenttia perussuomalaisissa. Viidenneksi eniten yrittäjiä kiinnostaa ehdokkuus Liike Nyt -puolueessa tai vasemmistoliitossa (kummassakin 7 prosenttia kuntavaaliehdokkuudesta kiinnostuneista vastaajista).

Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen kyselyssä selvitettiin myös, minkälaisena yrittäjät näkevät yrityksensä tulevaisuuskuvan kymmenen vuoden kuluttua. Yli kolmannes, 36 prosenttia, vastaajista arvioi, että hänen edustamansa yrityksen toimintaa kuvaa parhaiten se, että yritystoiminta on suunnilleen samanlaisena kuin se on tälläkin hetkellä. Toiseksi merkittävin tulevaisuuskuva on yritystoiminnan päättyminen, jota ennakoi 22 prosenttia vastaajayrityksistä. Eniten niitä, jotka arvioivat yritystoimintansa loppuneen, on pienimmissä liikevaihtoluokissa eli alle 100 000 euron ja 100 000–199 999 euron liikevaihtoluokan yrityksissä, joissa joka kolmas yrittäjä arvioi liiketoimintansa loppuvan kymmenen vuoden sisällä.

– Teknologian kehitys ja verkostoissa toimiminen eivät näy ainakaan vielä yritysten tulevaisuuskuvissa, eikä niiden ainakaan nyt nähdä helpottavan merkittävästi yritysten työvoiman saantia, kommentoi OP Turun Seudun toimitusjohtaja Olli-Pekka Saario yrittäjien arvioita oman yritystoimintansa tulevaisuuskuvasta kymmenen vuoden kuluttua.

Tutustu vuoden 2021 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen e-julkaisuun. www.maakuntaennuste.fi

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Olli-Pekka Saario, OP Turun Seutu, puhelin 050 551 2874
Toimitusjohtaja Hanna Munter, Varsinais-Suomen Yrittäjät, puhelin 044 296 9071

Varsinais-Suomen Maakuntaennuste laadittiin tänä vuonna 28. kerran. Vuoden 2021 Maakuntaennusteen pohjana oleva kysely tehtiin 2.−16.11.2020 Internet-kyselynä suomen ja ruotsin kielillä. Kysely lähetettiin Varsinais-Suomen Yrittäjien niille 7.375 jäsenelle, jotka ovat antaneet sähköpostiosoitteensa Varsinais-Suomen Yrittäjien käyttöön. Heistä 11,2 prosenttia eli 824 yrittäjää vastasi kyselyyn. Yrittäjien aktiivinen osallistuminen tutkimukseen tekee Varsinais-Suomen Maakuntaennusteesta maamme kattavimman ja luotettavimman alueellisen suhdannebarometrin. www.maakuntaennuste.fi

Koronapandemian tuoma epävarmuus heijastuu voimakkaasti vuoden 2021 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen tuloksiin, kun yrittäjien talousodotuksia kuvaavat kasvun mittarit, liikevaihdon, kannattavuuden ja henkilöstön määrän kasvu sekä investointiaikeet, ovat painuneet lähes alhaisimmalle tasolle Maakuntaennusteen historiassa. Siitä huolimatta talousodotukset ovat edelleen positiivisia investointiaikeita lukuun ottamatta. Koronavuosi heijastuu erityisesti yrittäjien huoleen oman yrityksensä jatkuvuudesta ja omasta jaksamisesta.

Varsinaissuomalaisten yritysten talousodotukset ovat selvästi viimevuotista heikommat, kun liikevaihto-odotusten saldoluku 9 on pudonnut viime vuodesta 20 yksikköä, kannattavuusodotusten saldoluku 3 on pudonnut 17 yksikköä, henkilöstön määrän odotusten saldoluku 4 on pudonnut 4 yksikköä ja investointiaikeiden saldoluvussa -10 on pudotusta 15 yksikköä viime vuoteen verrattuna.

– Vaikka talousodotuksissa on eri mittareilla mitattuna nähtävissä osin huolestuttavan jyrkkiä pudotuksia, huomionarvoista on, että saldoluvut ovat investointiaikeita lukuun ottamatta plussalla. Ilahduttavana voidaan pitää sitä, että Maakuntaennusteen tulosten perusteella Varsinais-Suomen Yrittäjien jäsenyrityksissä voidaan arvioida syntyvän jopa 5 000 uutta työpaikkaa tänä vuonna. Maakuntaennusteen vastausten perusteella koronalla on ollut myös myönteisiä vaikutuksia, kun joka kymmenes yritys kertoo koronan lisänneen yrityksen tarjoamia tuotteita tai palveluja. Pienelle osalle vastaajayrityksistä korona on avannut myös kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kertoo Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter.

Seutukuntakohtaisessa vertailussa muita seutukuntia myönteisemmissä talousodotuksissa ovat Salon seudun ja Turunmaan yrittäjät ja talousodotukset ovat laskeneet kaikilla mittareilla mitattuna viime vuodesta Salon seudun ja Vakka-Suomen henkilöstön määrän kasvuodotuksia lukuun ottamatta. Myös eri yrityskokoluokissa talouden kasvuodotukset ovat laskeneet. Talousodotukset ovat toiveikkaimmat liikevaihtoluokassa 500 000–999 999 euroa. Niin ikään toimialavertailu osoittaa, että talousodotukset ovat viimevuotista heikommat kaupan alan ja kuljetusalan henkilöstön määrän odotuksia lukuun ottamatta. Myönteisimmissä talousodotuksissa alkavaan vuoteen lähtevät tietotekniikka-, palvelu- ja rakennusalat, vaikka näilläkin toimialoilla investoinnit ovat kääntyneet laskuun.

Maakunnan yrittäjyysilmapiirin sekä kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön arvioidaan heikentyneen hieman viime vuodesta. Parhaaksi yrittäjyysilmapiiriltään on arvioitu Turun seutu niukasti Vakka-Suomen edellä. Kunnan ja yritysten välistä yhteistyötä pidetään parhaana Salon seudulla. Ylivoimaisesti parhaaksi kunnaksi sekä yrittäjyysilmapiiriltään että kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön toimivuuden osalta on arvioitu Lieto.

Osuuspankin ensisijaiseksi pankkikumppanikseen ilmoittaa viimevuotiseen tapaan 52 prosenttia yrittäjistä. Aiempien vuosien tapaan pankki- ja vakuutusyhtiökumppanin valinnassa eniten painaa henkilökohtaisen palvelun laatu.

– Maakuntaennusteen tulokset kertovat, että yrittäjät kokevat yritysrahoituksen saatavuuden hyväksi, joskin monet pitävät rahoituksen saatavuuden ehtoja tiukkoina. Yrityksistä neljännes kertoo kuitenkin kamppailevansa käyttöpääoman riittävyyden kanssa ja ikävä kyllä kahdeksan prosenttia vastaajayrityksistä pitää yrityksensä lopettamis- tai konkurssiuhkaa ilmeisenä. Jos vaikeudet uhkaavat, omaan pankkiin on hyvä olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voimme auttaa ajoissa, kehottaa OP Turun Seudun toimitusjohtaja Olli-Pekka Saario.

Varsinaissuomalaisista yrittäjistä kolmannes arvioi, etteivät koronan aikaiset tuet kohdistu todellista apua tarvitseviin yrityksiin ja pääosa vastaajista toivoo, että yrityksille tarkoitettuja koronatoimenpiteitä jatkettaisiin vielä vuonna 2021. Yrityksiä huolettaa eniten oman yrityksen toiminnan jatkuvuus ja oma jaksaminen. Yli puolet yrittäjistä kertoo olevansa ajoittain rasittunut tai uupunut koronatilanteen vuoksi. Myös osaavan työvoiman saatavuus ja poliittinen päätöksenteko huolettavat varsinaissuomalaisia yrittäjiä.

– Yrittäjäjärjestö kulkee jäsentensä rinnalla ja ennen kuin oma jaksaminen on äärirajoilla, kannattaa olla yhteydessä meihin vertaistuen ja avun saamiseksi. Palvelujemme ja etävalmennustemme kautta yrittäjä voi saada vaikeuksissa apua. Yksin ei kannata tai tarvitse jäädä, korostaa Varsinais-Suomen Yrittäjien Hanna Munter.

Tutustu vuoden 2021 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen e-julkaisuun.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Olli-Pekka Saario, OP Turun Seutu, puhelin 050 551 2874
Toimitusjohtaja Hanna Munter, Varsinais-Suomen Yrittäjät, puhelin 044 296 9071

Varsinais-Suomen Maakuntaennuste laadittiin tänä vuonna 28. kerran. Vuoden 2021 Maakuntaennusteen pohjana oleva kysely tehtiin 2.−16.11.2020 Internet-kyselynä suomen ja ruotsin kielillä. Kysely lähetettiin Varsinais-Suomen Yrittäjien niille 7.375 jäsenelle, jotka ovat antaneet sähköpostiosoitteensa Varsinais-Suomen Yrittäjien käyttöön. Heistä 11,2 prosenttia eli 824 yrittäjää vastasi kyselyyn. Yrittäjien aktiivinen osallistuminen tutkimukseen tekee Varsinais-Suomen Maakuntaennusteesta maamme kattavimman ja luotettavimman alueellisen suhdannebarometrin. www.maakuntaennuste.fi

Varsinaissuomalaiset yritykset nostavat hallituksen tärkeimmiksi yrittäjyyttä edistäviksi toimiksi yritysverotuksen keventämisen, työpaikkakohtaisen sopimisen ja yritysten työllistämiskannustimien lisäämisen. Yrittäjät uskovat, että hallitusohjelmassa olevat yksinyrittäjien asemaan ja mikroyritysten työllistämisen edistämiseen liittyvät toimet vaikuttaisivat myönteisesti yritysten toimintaan. Maakuntaennusteen kunta-arvioissa tänä vuonna kärjen tuntumaan nousseen Laitilan kaupunginjohtaja palkittiin Varsinais-Suomen Yrittäjien uudella Elinvoiman edistäjä -palkinnolla.

Maakuntaennusteen ajankohtaiskysymysten tulokset julkistettiin torstaina 23.1.2020 Varsinais-Suomi Kasvuun 2020 -seminaarissa, jossa Varsinais-Suomen Yrittäjät palkitsivat Elinvoiman edistäjä -palkinnolla Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkosen. Palkinnon kriteerit ovat yhteistyö yrittäjien paikallisyhdistyksen kanssa, yritysten toimintaedellytysten edesauttaminen, yritysilmapiirin pitäminen avoimena ja luottamuksellisena sekä elinkeinoelämän ja yritysten tarpeiden tunnistaminen. Johanna Luukkosta kiiteltiin erityisesti kannustavasta läsnäolosta yrittäjien arjessa, aktiivisesta ja ajantasaisesta viestinnästä sekä osallistamisesta kunnan elinvoimatyöhön. Laitila nousi Maakuntaennusteen kyselyssä kolmannelle sijalle kunnan ja yrittäjien välisissä yhteistyöarvioissa.

– Olemme tehneet pitkäjänteisesti töitä yritysten toimintaedellytysten edistämiseksi. Työtä on tehty yhteistyössä teknisen toimen, elinkeinotoimen ja luottamushenkilöiden kanssa. Yhteistyö yrittäjien ja yrittäjäjärjestön kanssa on luontevaa ja päivittäistä. On hienoa, että tämä työ saa kiitosta. Laitila on yrittäjäystävällinen kaupunki, kiittelee Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen.

Hallituksen yrittäjyyttä edistäviin toimiin ei uskota

Vuoden 2020 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen ajankohtaiskysymysten tulokset kertovat karua kieltä varsinaissuomalaisten yrittäjien uskosta hallituksen yrittäjyyttä edistäviin toimiin. Yrittäjistä 44 prosenttia arvioi, että hallituksen toimet heikentävät hänen yrityksensä toimintaa ja 48 prosenttia katsoo, että hallitukset toimet eivät vaikuta hänen yrityksensä toimintaan. Vain 6 prosenttia vastaajista enteilee, että hallituksen toimet parantavat hänen yrityksensä toimintaedellytyksiä.

– Yrittäjien mielestä yksinyrittäjien aseman ja mikroyritysten työllistämisen edistämiseen liittyvät toimet ovat hallitusohjelmassa asioita, jotka vaikuttaisivat myönteisimmin yritysten toimintaan. Yrittäjien mielestä hallituksen kolme tärkeitä yrittäjyyden edistämiseen liittyvää asiaa ovat yritysten verotusten keventäminen, mahdollisuuksien lisääminen työpaikkakohtaiselle sopimiselle sekä yritysten kannusteiden lisääminen työllistämiseen. Ongelma on kuitenkin se, etteivät yrittäjät usko hallituksen pystyvän yrittäjyyttä edistäviin toimiin, sanoo Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter.

Pääomavaateiden kiristyminen voi johtaa yritysten kasvua rajoittavaan kehitykseen

Kyselyn yhteydessä selvitettiin myös sähköisten pankkipalveluiden vaikutusta yritysten toimintaan. Selkeä enemmistö yrittäjistä katsoo, että sähköisten pankkipalvelujen lisääntynyt tarjonta on helpottanut yrityksen toimintaa.

– Maakuntaennusteen vastauksista selviää, että yli viidennes vastaajayrityksistä katsoo pankkirahoituksen saatavuuden vaikeutuneen. Yli puolet näistä yrityksistä katsoo tämän johtuvan vakuusvaatimusten kiristymisestä. Kehitys on valitettavaa pk-yritysten kasvu- ja investointihalukkuuden näkökulmasta. Pankkitoiminnan sääntelyn ja pääomavaateiden kiristyminen vaikuttaa pankkien toimintaan siten, että se voi johtaa myös tällaiseen yritysten kasvua rajoittavaan kehitykseen, sanoo OP Turun Seudun toimitusjohtaja Olli-Pekka Saario.

Julkisissa hankinnoissa on potentiaalia

Varsinaissuomalaisista yrityksistä vain joka neljäs kertoo osallistuneensa julkisiin hankintoihin, mutta voittopuolisesti kilpailutuksiin osallistuneet yritykset ovat menestyneet niissä.

– Tässä on selvästi potentiaalia myös niille, jotka eivät ole vielä osallistuneet julkisiin hankintoihin, kannustaa Hanna Munter.

Tarjousten liian korkea hinta on suurin syy siihen, ettei tarjouskilpailuissa ole tullut menestystä. Yritykset peräänkuuluttavatkin, ettei hinta saisi olla liian merkittävä tekijä julkisissa hankinnoissa.

Tutustu vuoden 2020 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen ositteessa: http://www.e-julkaisu.fi/varsinais-suomen-maakuntaennuste-2020 tai osoitteessa www.maakuntaennuste.fi

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Olli-Pekka Saario, OP Turun Seutu, puhelin 050 551 2874
Toimitusjohtaja Hanna Munter, Varsinais-Suomen Yrittäjät, puhelin 044 296 9071

Varsinais-Suomen Maakuntaennuste laadittiin tänä vuonna 27. kerran. Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyönä Maakuntaennuste toteutettiin 21. kerran. Vuoden 2020 Maakuntaennusteen pohjana oleva kysely tehtiin 1.−15.11.2019 Internet-kyselynä suomen ja ruotsin kielillä. Kysely lähetettiin Varsinais-Suomen Yrittäjien niille 7.308 jäsenelle, joiden sähköpostiosoitteet olivat käytössä. Heistä 10,2 prosenttia eli 744 yrittäjää vastasi kyselyyn. Yrittäjien aktiivinen osallistuminen tutkimukseen tekee Varsinais-Suomen Maakuntaennusteesta maamme kattavimman ja luotettavimman alueellisen suhdannebarometrin. www.maakuntaennuste.fi

Vuoden 2020 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen tulokset osoittavat, että varsinaissuomalaiset yritykset odottavat tänäkin vuonna sekä liikevaihtonsa, kannattavuutensa, henkilöstömääränsä että investointiensa kasvavan. Maakuntaennusteen tulosten perusteella yrittäjät arvioivat kasvun kuitenkin hidastuvan hieman viime vuodesta. Varsinais-Suomen Yrittäjien jäsenyrityksissä ennakoidaan syntyvän tuhansia uusia työpaikkoja myös tänä vuonna. Yrittäjät kantavat kuitenkin huolta osaavan työvoiman saatavuudesta tulevaisuudessa.

Varsinaissuomalaisten yrittäjien liikevaihdon kasvua ennakoiva saldoluku on tänä vuonna 29 ja se on laskenut viime vuodesta 5 yksikköä. Kannattavuusodotusten saldoluku on 20 ja siinä on laskua 1 yksikkö. Myös henkilöstön määrän kasvu arvioidaan hieman heikommaksi kuin viime vuonna ja henkilöstön määrän kasvuodotusten saldoluvussa 9 on 4 yksikön lasku viime vuoteen verrattuna. Investointiaikeiden saldoluku on tänä vuonna 5 ja siinä on 1 yksikön lasku viime vuoteen verrattuna.

– Viime vuodesta hieman heikentyneistä kasvuodotuksista huolimatta jäsenyritystemme usko alkaneeseen vuoteen on hyvä ja talouden kasvuun uskovia yrittäjiä on kaikilla kysytyillä mittareilla mitattuna enemmän kuin talouden laskua ennakoivia yrittäjiä. Kasvu jatkuu varsinaissuomalaisissa yrityksissä myös tänä vuonna, vaikka kasvuvauhti on laantunut hieman viime vuodesta, sanoo Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter.

Seutukuntakohtaisessa vertailussa talousodotukset ovat nousseet eniten Loimaan seudulla, joka on ainoa seutukunta, jossa yrittäjien talousodotukset ovat nousseet kaikilla kysytyillä mittareilla mitattuna. Myös muissa seutukunnissa talouskasvu jatkuu ja talouskasvua mittaavat saldoluvut ovat positiivisia Vakka-Suomen henkilöstömäärän odotuksia sekä Salon seudun ja Vakka-Suomen investointiaikeita lukuun ottamatta. Toimialavertailussa selvästi muita myönteisimmissä tunnelmissa on tietotekniikka-ala, jossa kasvu jatkuu vahvana. Yrityskokoluokista luottavaisimpia taloutensa kasvuun ovat suuren kokoluokan pk-yritykset.

– Kolmannes yrittäjistä vastasi, että oman liiketoiminnan selkeämpi tulevaisuuden näkymä lisäisi eniten heidän investointihalukkuuttaan. Investointeja suunnittelevista yrityksistä puolet hoitaa investointinsa tulorahoituksella, kolmannes tulorahoituksen ja lainarahan yhdistelmällä ja joka kuudes yritys pelkällä lainarahalla, kertoo OP Turun Seudun toimitusjohtaja Olli-Pekka Saario.

Osuuspankin ensisijaiseksi pankkikumppaniksi ilmoittaa 52 prosenttia Maakuntaennusteen vastaajista. Aiempien vuosien tapaan pankki- ja vakuutusyhtiökumppanin valinnassa eniten painaa henkilökohtaisen palvelun laatu. Pankkikumppanin valinnassa mobiili- ja verkkopalvelun monipuolisuuden merkitys on kasvanut vuosi vuodelta.

Maakunnan yrittäjyysilmapiiri on säilynyt lähes yhtä hyvänä kuin viime vuonna. Kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön arvioidaan parantuneen koko maakunnan tasolla viime vuodesta. Parhaaksi yrittäjyysilmapiiri on arvioitu Turun seudulla ja paras kunta yrittäjyysilmapiiriltään on yrittäjien mielestä Lieto. Seutukunnista Loimaan seudulla kunnan ja yritysten välisen yhteistyön arvioidaan toimivan parhaiten ja yhteistyöarvio on myös parantunut eniten seutukuntakohtaisessa vertailussa. Kunnista kärkiarviot yrittäjien ja kunnan välisessä yhteistyössä saavat Naantali ja Lieto.

Reilu kolmannes yrittäjistä arvioi työvoiman saatavuuden heikentyneen viime vuodesta. Yrittäjät nostavat paikallisen sopimisen ja työsuhteiden joustavuuden kehittämisen tärkeimmäksi työvoiman saatavuutta edistäväksi asiaksi. Tulevien vuosien suurimpana uhkana yrittäjät pitävät osaavan työvoiman saatavuutta ja osaamisen varmistamista. Osaamisen varmistaminen ja osaava työvoima nouseekin yrittäjien arvioissa tärkeimmäksi maakunnalliseksi edunvalvontakoko-naisuudeksi. Tulevaisuuden ennakoinnin vaikeutuminen, kilpailun lisääntyminen ja teknologian hyödyntäminen ovat yrittäjien mielestä eniten muutoksessa olevia toimintaympäristötekijöitä.

Vuoden 2020 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen vastausten perusteella voidaan ennakoida, että Varsinais-Suomen Yrittäjien jäsenyritykset luovat tänäkin vuonna tuhansia uusia työpaikkoja maakuntaan.

Tutustu vuoden 2020 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen e-julkaisuun tai osoitteessa www.maakuntaennuste.fi

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Olli-Pekka Saario, OP Turun Seutu, puhelin 050 551 2874
Toimitusjohtaja Hanna Munter, Varsinais-Suomen Yrittäjät, puhelin 044 296 9071

Varsinais-Suomen Maakuntaennuste laadittiin tänä vuonna 27. kerran. Varsinais-Suomen Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyönä Maakuntaennuste toteutettiin 21. kerran. Vuoden 2020 Maakuntaennusteen pohjana oleva kysely tehtiin 1.−15.11.2019 Internet-kyselynä suomen ja ruotsin kielillä. Kysely lähetettiin Varsinais-Suomen Yrittäjien niille 7.308 jäsenelle, joiden sähköpostiosoitteet olivat käytössä. Heistä 10,2 prosenttia eli 744 yrittäjää vastasi kyselyyn. Yrittäjien aktiivinen osallistuminen tutkimukseen tekee Varsinais-Suomen Maakuntaennusteesta maamme kattavimman ja luotettavimman alueellisen suhdannebarometrin. www.maakuntaennuste.fi